3 yötä Jouluun on!

Hei ystäväiset! Olen ollut "kiireinen" tämän viikon :D Blogin päivitystä on aina helppo jollain verukkeella siirtää, kuten esimerkiksi väsymyksen tai hyvän tv ohjelman vuoksi! Tänään on lauantai ja meillä on tosiaan kanadalaiseen jouluun kolme yötä, koska täällä joulua vietetään varsinaisesti 25.12 eli joulupäivänä. Olemme suunnitelleet japanilaisten ystävieni kanssa illallista tuolloin, mutta näyttää pahasti siltä, että koko kaupungista ei löydy ravintolaa mikä olisi auki :/ Viime vuonna oli viisi ravintolaa avoinna ja sormet ristissä toivomme, että löytyisi edes yksi tänäkin jouluna! Töiden jälkeen kävin tänään Walsheilla katsomassa miten koirat ruokitaan ja miten huushollia pidetään yllä, huomisesta torstaihin. He lähtevät huomen aamuna Geraldin sukulaisten luokse Cranbrook:n viettämään joulua. Lupauduin koiravahdiksi ja odotan sitä innolla kun saa omaa rauhaa ja mahdollisuuden katsella leffoja tv:stä. Ja onhan niistä koiristakin seuraa :) Lupaan ottaa valokuvia ja laitella ensiviikon päivityksessä. Niin ja tänään ei ole kuvia luvassa, koska en löytänyt piuhaa, että olisin saanut kuvat koneelle.

Toissa viikkoon palataan vain sen verran, että joudun kertomaan, että hiihdot menivät minulta ohi. En päässyt loppujen lopuksi katsomaan kisoja ja lauantaina olin ylitöissä, joten juhlatkin jäivät välistä. Mutta tosin mukava piristys oli tavata ne suomalaiset! Ja tosiaan viime viikko meni sairastellessa, karmeassa flunssassa, mutta kaikki flunssan oireet on vihdoin tiessään ja kunto normaali.

En ole "jouluihminen" niinkään vaikka joulu onkin mukava juhlapyhä. Kinkkua en syö enkä erityisemmin tykkää muistakaan jouluruoista. Joululaulut ovat kivoja ja joulun "taika", ehkä paremmin sanottuna joulun rauha ja rakkauden sanoma on kaunis. Ja näin joulun alla on pieni koti-ikävän tunne..tavallaan. En haaveile kotiin paluusta, mutta kun kuulin, että sisko ja serkku olivat käyneet mummon tykönä kylässä ajattelin kuinka mukavaa olisi olla siellä heidän kanssaan. Tai kun joulupäivänä on kummipojan syntymäpäivä kuinka olisi ihana olla siellä ja nähdä kaikki sukulaiset... No sitä turha murehtia sen enempää. Pääasia, että kaikilla on mukava joulu tahollaan ja, että kaikki saisivat mieleisensä lahjan. Minullekin on paketti tulossa, mutta valitettavasti se on vielä postissa.

Ensi päivitykseen lupaan selvittää mikä on boxing day, koska sitä mainostetaan joka välissä. Jokapuolella on alennuksia ja kaiken maailman erikoistarjouksia sen vuoksi. Ensi viikolla lupaan myös yrittää kirjoittaa enemmän ja kiinnostavampia juttuja, mutta nyt lopeteltava, jotta pääsee nukkumaankin joskus. Oli kuitenkin mukava taas jakaa ajatuksia, palataan :)

Joko oli ikävä?

Sairastelua..

Hei toverit! Tänään on keskiviikko ja kello on seitsemän illalla. Kotiuduin töistä vasta äsken ja yritän samalla päivittää blogia sekä syödä. Voin kertoa, että näppis on aika rasvainen tämän jälkeen :D

Sairastuin sunnuntaina ja minulla oli vähän lämpöä sekä todella kipeä kurkku. Maanantaina jouduin jäämään töistä kotiin ja tiistai olikin onneksi vapaapäivä. Tänäänkin on vielä kurkku kipeä ja töiden ( vain neljän tunnin vuoron ) jälkeen ei tee mieli enää puhua, sen verran särkee kurkkua. Onneksi on pakkasessa pika-apu, jäätelö :) se puuduttaa kivun pois!! Maanantaina oli tosiaan aika surkeat fiilikset! En ole tuntenut koti-ikävää eikä se varsinaisesti siltä tuntunut, mutta ajattelin kuinka paljon helpompaa olisi sairastaa "kotona". Aina vaan soittaa äidille, että tuo lääkettä :D aikuinen ihminen...niin me kaikki vaan tarvitaan niitä äitejä, iästä riippumatta! Kaikki kuitenkin hyvin, eikä onneksi tarvinnut sairaana maata pitkään.

Täällä Canmoressa on torstaista sunnuntaihin hiihdon maailman cup:n osakilpailu, johon osallistuu myös suomalaisia hiihtäjiä. Kaduille on siis ripustettu eri maiden lippuja ja kauppojen ikkunoihin omien suosikki maiden lippuja ja kannustus tekstejä. Haluaisin niin kovasti päästä katsomaan hiihtoja, mutta olen töissä. Ainoa päivä jolloin voisin mennä olisi sunnuntai, mutta sain sisäpiirin tietoa, että siellä ei hiihdä kuin yksi naisista. Joten se täytynee ehkä unohtaa, mutta lauantai-iltana on jonkun sortin juhlatilaisuus keskustassa ja aion mennä katsomaan ja yritän kovasti päästä telkkariin jos vaikka minut näytettäisiin edes uutisissa suomessa :D En tiedä onko täällä suomalaista mediaa paikalla? Mutta aikaeron vuoksi ei varmasti lähetykset tule livenä.

muutama suomenlippu :)

Palataan kuitenkin vielä tiistaihin. Sain työkaverilta kyydin Banff:n, koska minun piti anoa Alberta healthcare-vakuutusta itselleni, jotta tulevaisuudessa lääkärissä käynti on ilmaista. Minulla kävi mukava sattuma kun törmäsin kadulla kahteen suomen joukkueen hiihtäjään :) Huomasin ensimmäisenä tietty vaatteista, että he ovat suomalaisia ja kuulin heidän vielä puhuvan niin minähän sitten menin juttelemaan. Tuntui hassulta puhua suomea kaiken täällä viettämäni ajan jälkeen. Sanoinkin pojille, että ei täällä muita suomalaisia ole näkynyt! Tänään sitten töissä ollessani tuli muu joukkue meille kahville :D Se oli niin outo tilanne, koska halusin tietysti jutella heille, joten minä sitten palvelin myös heitä. He tilasivat suomeksi ja kassa kun on englanniksi ja kaikista oudointa oli se miten vaikeaa oli palvella suomeksi. "Coffee, I mean kahvi...heh...sorry...siis anteeksi" :D Heitä(kin) kiinnosti kovasti miksi olen muuttanut tänne. Siinä ei ehtinyt kovinkaan pitkään juttelemaan, mutta oli se niin mukavaa, siitä huolimatta, että se "suomentaminen" oli hankalaa :D Sen verran täytyy tosiaan myöntää, että en nyt muista kaikkien hiihtäjien nimiä, mutta tapasin heidät kaikki! Cool! Ja kuinka kuulia oli nähdä suomalaisia :) Toivottavasti olisi muutama turisti tullut seuraamaan hiihtoja, että ei pääse suomenkieli unohtumaan :D

Kohta alkaa tv:stä U.S.An X factor niin täytyy laittaa läppäri pois ja heittäytyä sohvalle. Ehkä sitä jo perjantaina uskaltaisi kuntosalille jos kurkkukipu hellittää. Ja sitten niitä kuulumisia ja tunnelmia hiihtotapahtumasta kirjoitellaan ensi viikon alussa. Joo ja lupasin äitille valokuvaa jos satun näkemään niitä hiihtäjiä vielä tuolla ulkona :) Mukavaa loppuviikkoa ja pysykää te muut terveinä ;)

Pikkujoulut

Hei vaan! Eilinen päivä meni toipuessa pikkujouluista, ei pystynyt mitenkään keskittymään kirjoittamiseen..tänään jo vähän parempi päivä :) Pikkujoulut vietettiin intiaanireservaatissa, Casinolla. Itse pikkujoulu tilaisuus oli erittäin lyhyt ja lähinnä koostui ruokailusta ja lahjojen jaosta.  Jokaisen piti ostaa vähintään 20 dollarin arvoinen lahja ja lahjat jaettiin  arpalipukkeiden perusteella ja aina seuraava vuorollaan sai vaihtaa valitsemansa lahjan jonkun toisen lahjaan jos halusi, se oli kyllä hauskaa! Ruoka oli loistavaa ja jälkiruokakakut ja suklaat taivaallisia!! Ruokailun jälkeen oli arvonta jonka jälkeen osa lauloi karaokea ja osa pelasi casinon puolella rahapelejä. Suurin osa juhlaväestä kun lähti nukkumaan meistä viisi lähti paikalliseen pubiin ja loppuilta olikin railakasta juopottelua, Paul juotti meille shotteja, ehkä muutaman kolme liikaa :D

 Loppuillasta :D ( kyseinen tyyppi tuossa oikealla ei ole Paul, koska hän otti tätä kuvaa, vaan joku

 random-tyyppi joka myös halusi ostaa meille juomia )

Muuta ihmeellistä ei tosiaan tähän viikkoon ole vielä mahtunut. Huomenna taas viikon tauon jälkeen bingoon, tällä kertaa myös Geraldkin lähtee minun ja Debbien kanssa. Tänään on vielä väsynyt ja puutunut olo ja lenkin tein kävellen. Olipahan kerrankin mahdollisuus ottaa muutama kuva jouluvaloista ja pakko kyllä todeta, että tämä ensimmäinen on "vähän" överi :)

ei ole yhtään puskaa pihassa johon ei olisi ripustettu värivaloja

jonkun pihakuusi

Kaupingin koristuksia

Löysin tiistaina eräässä kahvilassa mielenkiintoisen mainoksen, nimittäin tupakkamainoksen. Täällä se on näköjään vielä laillista...mainostaminen siis!

Ja sitten mainoksen kääntöpuoli:

Juu! Kyllä minä ainakin ostaisin näin upean mainoksen perusteella. Heh! Ainiin ja mikä oli kanssa järkytys niin se, että siellä casinolla sai polttaa sisällä! Sellaisia kertomuksia tällä kertaa, ensi viikolla taas palaamme :)

Minut sai tosiaan pohtimaan..jälleen

Tätä päivää

Luin eilen yhden facebook-kaverini  jakaman linkin kautta artikkelin sivustolta Oikeutta Eläimille.  Halukkaat  voivat käydä lukemassa osoitteessa, http://www.oikeuttaelaimille.net/www2/lang-fi/tietoa/pohdintaa/elaeinten-oikeudet. Tässä tekstissä ei ollut niinkään uuttaa tietoa minulle, mutta jälleen se sai ajatukset heräämään ja muistutti kuinka tärkeitä minun omat valinnat ovat. En halunnut jakaa linkkiä facebookissa, jotta ihmiset voisivat otsikon perusteella lokeroida minut. En ole aktivisti enkä hippi.

Ihmisen syötävä elääkseen, ei elettävät syödäkseen. Nykypäivänä ihminen syö enemmän kuin tarvitsee elääkseen. Ja minulla on monta ystävää ketkä eivät halua minun kertovan mitä tuossa kyseisessäkin tekstissä sanotaan esim. kanojen kasvatuksesta...ettei mene ruokahalut. En yritä olla kasvissyönnin puolestapuhuja, mutta sillä on todella suuri merkitys miten se liha on tuotettu ja kuinka usein sitä syö. Meilläkin on suomen metsät riistaa ja järvet kalaa pullollaan. Eikä kyse ole edes niin yksinkertaisesta asiasta kuin sympatia eläimiä kohtaan vaan se "suurempi paha", ympäristövaikutukset. Niistä ei voida tunteiden perusteella olla eri mieltä, koska ne ovat tutkittuja. Omien ruokatottumusten tyydyttäminen on tärkeämpää kuin se, että vaalisimme luontoa ja jättäisimme perinnöksi tuleville sukupolville muutakin kuin loppuun kulutetun maapallon, heidän voidaan antaa siis kaiketi hukkua meidän paskaan. Mitä väliä sillä on? Ketä kiinnostaa? Ei minun kokemuksen mukaan juuri ketään..

Yritän aina antaa ihmisten ( joskus se on vaikeaa :D ) kertoa omat mielipiteensä ja perustella ne. Ja yritän ymmärtää miksi joku toinen ajattelee niin erilailla ja omasta mielestä järjettömällä tavalla. Mutta yhtä asiaa ei pysty kukaan väittämään epätodeksi; ihmiset ovat itsekkäitä. Kaikki haluavat kaikkea, ketään ei kiinnosta kuinka se ruoka on siihen nenän eteen saatu tai miten paljon pahaa se tekee luonnolle. Itsekästä. Piste. 

P.S Huomenna sitten palataan siihen normi blogin kirjoitteluun! Ehkä onkin jo jotain hauskaa kerrottavaa, sillä tänään on ne Pikkujoulut, jihuu :D

Moikka!

Uusi viikko ja uusi päivitys

Uusi päivitys jo tänään, I know! En vaan malttanut olla purkamatta tuntojani tänään. Eilinen päivitys oli eittämättä tylsä..olin todella väsynyt kun kirjoitin sen, tänään en niinkään. Työpäivä takana ja kun kotiin töistä saavuin sain vetää heti lenkkikamppeet niskaan ja painua juoksulle. Ne illat hämärtyy niin nopeaan, että jos haluaa edes puolet ( ehkä allekkin ) nauttia päivän valosta on sinne lenkille lähdettävä HETI! Kyllä te "kylmän pohjolan" ihmiset tiedätte mistä puhun kun puhun siitä kuinka lyhyt on päivä keskitalvella. On siinä sitten sekin hyvä puoli kun jumittuu loppu illaksi sohvalle voi sen tehdä hyvillä mielin. Nyt sitä jo odottelenkin, että The Voice alkaisi, tässä on reilu tunti vielä ennenkuin siirryn tv:v ääreen.

Lenkillä ollessani ihailin taas maisemia. Tänään näytti taivas ja vuoret taas erityisen lumoavilta johtuen täysikuusta. Näky oli niin upea, että mieli teki ottaa valokuvia ( jälleen ), mutta puhelimen kameralla ei niin upeita kuvia saa, että se tekisi oikeutta maisemalle. Ja okei juostessa on vaikea niitä kuvia ottaa, eikä sen vuoksi viitsi paikalleen pysähtyä. Se on tietynlainen tunnetila ehkä enemmänkin kun tällaisessa paikassa elää ja liikkuu ja näkee tämän kaiken siinä hetkessä. Se tunne ei koskaan välity kuvassa samanlaisena ja se pitää kokea itse, koska se on kuin käsinkosteteltavissa. Näissä maisemissa sielu lepää ja ne herättävät ihmisessä positiivisia tunteita, lievittävät pahaa oloa ja stressiä. Ihmisen PITÄISI KUNNIOTTAA LUONTOA ENEMMÄN!!!! Niin paljon se antaa, eikä me osata edes olla kiitollisia :(

Eilen en edes malttanut kertoa mitä tuli ostettua. No niinkuin sanottu, ei paljoa. Mutta löysin uuden tuotemerkin, Origins, orgaanista kosmetiikkaa joka on valmistettu kanadassa. Kyseiseltä merkiltä ostin luomivärejä sekä päänsärkyyn tartkoitetun voiteen jota hierotaan ohimoille ja niskaan, tuote siis lupaa poistaa päänsärkyä, en malta odottaa, että pääsen testaamaan. Luomivärit loistavia, paljon pigmenttiä ja pysyy hyvin! Loisto ostos! Olen tässä pikkuhiljaa pyrkinyt vaihtamaan kosmetiikkatuotteet orgaanisiin sekä/että luomutuotteisiin. Ripsiväri on tosin sellainen jota on kovin vaikea löytää!! Varsinkin kun käyttää vedenkestävää! Nimittäin niistä purnukoista löytyy niitä "myrkkyjä" jotka kuuluvat siihen niin sanottuun "vaaralliseen tusinaan". Shampoonkin löysin mitä käytän nyt mutta se maksoi 30 dollaria per purkki, joten tyydyn ensin googlaamaan jos löytäisin jonkun edullisemman vaihtoehdon.

www.origins.com

Huomenna ja keskiviikkona on jälleen vapaata ja ensi viikosta lähtien onkin niitä vapaa päiviä kaksi yhden sijaan. Olen siis huomenna taas lähdössä Calgaryyn, mutta tällä kertaa eri ostoskeskukseen ja ehkä aiomme käydä myös keskustassa ja lupaan ottaa niitä kuvia kuten aiemmin jo mainitsin. Aamulla ehtii taas hetken soitella suomeen ja vaihtaa pikaiset kuulumiset ja kymmenen aikaan lähteä ajelemaan. Puhuin myös juuri eilen Kalenalle siitä kuinka paljon kauniimpi on näky pienen kaupungin laitamilla kuin miljoonakaupungin, jossa näkymä on loputtomat moottoritiet ja aina keskeneräiset tietyöt. Kaupungin siluetti on toki kaunis, mutta ei se näitä vuoria voita, ei ehkä voi edes verrata. Ja eilen havahduin taas haaveilemasta siitä kun joskus pääsen käymään Washingtonissa ja Olympian kansallispuistossa jossa on ainoa lauhkean vyöhykkeen sademetsä. Toivon, että pääsisimmä sinne kun äiti ja iskä tulevat kylään!!

Eipä minulle eilisen jälkeen sen kummempia ole ja jotta ehdin vielä ajoissa avaamaan tv:n on aika sanoa hyvät yöt :)

Talvi tekee vieläkin tuloaan..

Joulu on jo ovella

Hei vaan kaikille! Tänään on sunnuntai ja kello lähenee ( jo nyt ) puolta kymmentä..väsyttää, mutta lupasin jo päivittää blogia tänään joten se on tehtävä vaikka tahtois vaan nukkumaan. Tänään olikin tämän kuluneen viikon ainoa vapaapäivä. Kävimme tosiaan työkaverini Kalenan kanssa Calgaryssa ostoksilla, ei niinkään keskustassa vaan yhdessä ostoskeskuksessa laitakaupungilla. Voipi olla siis, että jo tiistaina lähden yhden toisen työkaverini kanssa käymään siellä uudelleen. Paljoa ei tullut osteltua, on hyvä pihistellä varsinkin kun ei ole mitä tuhlata :D Kuvia en siis ottanut, koska ei ollut varsinaisesti mitään kuvattavaa, mutta lupaan ottaa kuvia jos pääsen ensiviikolla sinne uudestaan! Ja tällä kertaa lähetän myös sen postikortin äidille minkä hän välttämättä halusi :)

Otsikko viittaa selkeästi siihen, että täällä on jo melkein halloweenin aikaan ruvettu ripustamaan joulukoristeita ja nyt niitä on jo kuin olisi jouluaatto! Kävin keskiviikko-torstai yönä hoitamassa Geraldin ja Debbien koiria, koska he olivat molemmat reissussa ja heillä oli koko talo aivan uskomattoman täynnä joulukoristeita! Joulukuusta myöten kaikki ja vielä enemmän, eikä joulukoristeissa ole mitään vikaa nehän ovat kivoja, mutta jo nyt? Kuukausi ennen joulua! Suomessa tuodaan joulukuusi edeltävänä päivänä, ehkä joskus vähän aiemmin. Täällä ihmiset tuntuu pitävän jouluna erityisen tärkeänä ja en usko, että uskonnollisessa mielessä. Ja voi luoja sentään sitä värivalojen määrää mitä taloihin ja pihapuihin ripustetaan!! Voin ottaa muutaman kuvan ensikerraksi.

Kävimme torstai-iltana katsomassa Twilight saagan viimeisen osan. Minä tykkäsin leffasta tosi paljon!! Nyt on vuosisadan rakkaus tarina saanut päätöksen myös valkokankaalla :) turha sitä on kuitenkaan lähteä kieltämään, että kirja on aina parempi kuin elokuvaversio! Tälläkin viikolla kävin bingossa, how awesome is that! :D Hauskaa se oli taas vaikka en edelleenkään voittanut mitään, no ensi kerralla sitten. Tällä kertaa Deb ei päässyt ja lähdin sen sijaan Lauran ja Suen ( työkavereita ) ja heidän ystävän Annan kanssa. Sue voitti liha arvonnassa. Osallistumista varten ostat vain arpalipun jolla voi voittaa erilaisia lihatuotteita, niitä arvotaan aina kolmea erilaista laatua. Lauantai-ilta oli super rauhallinen, toisinsanoen en tehnyt mitään :D jos ei tv sarjojen katselua lasketa ja tuli nukuttuakin noin yhdeksän tuntia, mikä on vain hyvä, koska viikolla yöunet jää toisinaan lyhyiksi.

Ensi viikolla piti lähteä ulos kavereiden kanssa, mutta joutuivat töiden takia perumaan, tosi harmi! Ja nyt joudumme siirtämään näkemistä joulukuun toiselle viikolle ja arvatkaa miksi se menee niin pitkälle? No koska meillä on PIKKUJOULUT :D Jännittävää nähdä minkälaiset niistä tulee ja miten ihmiset juhlii!! Juhlat on kylläkin tiistaina mikä tietenkin vaikuttaa siihen, että moni menee seuraavana aamuna töihin eikä voi juhlia. Mukava nähdä muitakin työkavereita vapaalla ja tutustua paremmin. Tänään juuri pohdin kuinka erilaista on ainakin tällä hetkellä elämä täällä kuin se oli suomessa..ei tule paljon juhlittua ja ne harvatkin kerrat vain harvenevat kun ei aikataulut sovi yhteen. Se ei ole siis huono asia ollenkaan, että sitä alkoholia tulee nautittua harvaksemmaltaan, mutta olisi oikein mukava tavata uusia ihmisiä työpaikan ulkopuolelta. No se kaikki tapahtuu ajallaan eikä se minua huoleta! Ainoa huolenaihe on se miten saan kerrottua enää yhtään mitään kiinnostavaa väsymykseltäni ja kuinka jaksan vielä ladata kuvat joita lupasin :D

Kuulumiset on siis annettu ja kaikki jatkuu hyvällä mallillaan kun nyt sadaan yksi sivu käännettyä myös eteenpäin kaiken kuran jälkeen mitä kotopuolessa sattui. Vuokralaiset pääsevät vihdoin muuttamaan takaisin kivipeltoon ja minä saan tiistaina laitettua kirjeen verotoimistoon ja sitä myöten ollaan valmiita siirtymään seuraavaan asiaan mikä aiheuttaa harmaita hiuksia, ihan sillä koska AINA kun ehtii huokaista helpotusta tulee uusia ongelmia. Parempi siis pysyä valppaana niin on valmiina kun tulee isku. Joo no turha sitä on murehtia menneitä ja vielä turhempi tuskailla tulevaa. Mutta nyt on kyllä aika sanoa viimeinen sana ennen kuin laitan koneen kiinni.

Viikon takaiselta sunnuntai kävelyltä otettuja kuvia, olkaa hyvä :)

Heräsin tänään aamulla ja halusin nopeasti katsoa blogia ja huomasin, että päivitys ei ollut onnistunut eilen. Onneksi tämä tallentaa automaattisesti tekstit luonnokseksi jotta ei tarvinnut kaikkea kirjoittaa uudelleen, huh! Nyt töihin! Kuulemisiin :)




 

Bingoa ja olutta!

Hei taasen pitkästä aikaa tai siltä se ainakin tuntuu :). Tänään eletään lauantaita (17.11) ja huomenna onkin Sirin 9vee syntymäpäivä! Me toverukset olemme eläneet jo yli 8 vuotta yhdessä, koettu niin hyvät kuin huonotkin (ja todella huonot) ajat <3 Ikävä on kova, tietenkin myös Salmaa!

Kaikesta ikävästä huolimatta elämä täällä sujuu kivasti ja odottelen kovasti jo tulevia kuukausia kun saa asiat pikkuhiljaa järjestymään, vesivahinkosotkun takia jne. Eilinen ilta oli poikkeuksellinen ja mukava! Kävimme Debbien kanssa pelaamassa bingoa :D se oli hauskaa! Yllätyin kuinka nopeatempoinen numeroiden luku oli ja kuinka tarkkaavainen piti olla, että ehti merkitä kaikki numerot. Meillä ei valitettavasti ollut aloittelijan  tuuria emmekä voittaneet mitään, mutta niin kuin sanoin hauskaa oli. Sovimme menevämme ensi perjantaina uudelleen, sitä siis odotellessa!!

Eilen tuli viimeinen Twilight elokuva ensi-iltaan ja aion mennä katsomaan sen ensi viikolla joku päivä, kuinka jännittävää!!!!! :D Yksi työkaveri ehdotti, että lähtisi kanssani, mutta hänen täytyy vielä varmistaa aikataulut, olen sen verran odottanut tätä, että sanoin meneväni yksin, koska haluan nähdä sen mahdollisimman pian! Elokuvista puhuessa pääseekin aiheeseen tv. On tullut iltaisin katseltua paljon telkkua! No pakkohan se on kun joka ilta tulee niin hyviä ohjelmia :D Mutta älkää huoliko, ei minusta ihan pelkkää sohvaperunaa ole tullut! Edelleen tulee käytyä juoksemassa töiden jälkeen (joskus myös käveltyä). Ainoa murheen kryyni tällä hetkellä on se etten ole vielä päässyt aloittamaan kuntosalia, koska olen odottanut, että meiltä työpaikan puolesta saisi alennuksen, mutta ei taida päästä ihan näinä viikoina siitä hyötymään. Tarvitsemme nimittäin yhteensä 10 henkilöä, jotta saisimme kuntosalikortin puoleen hintaan. Aion ostaa viikon päästä sunnuntaina jumppatossut ja aloitan salilla käymisen huolimatta saanko alennusta tai en.

Jotain odotettavaa

Kerroinkin jo tulevasta Calgaryn reissusta. Ensi viikolla on tosiaan tarkoitus mennä leffaan, yksin tai seurassa! Ensi keskiviikkona ( minun vapaapäivä ) muutamat työkaverini pitävät juhlat, heidän sanojensa mukaan (party) vaikka tarkoitus onkin vain syödä :D Olen siis kutsuttu illanviettoon ja tarkoitus on mennä kai jonkun heistä luokse, en tiedä vielä kenen? Tästä kun mennään vielä vähän eteenpäin tulevaisuuteen (27.11) tulevat minun japanilaiset ystäväni Banff:sta tänne Canmoreen vuorostaan ja lähdemme ulos porukalla. Toivottavasti kylällä on edes joku paikka auki tiistai-iltana :D Ja tällä kertaa lupaan kuvia :)

Sitten on sata kertaa ikävämpiäkin ja tylsempiä asioita. On hoidettava ensi viikon aikana kirje postiin verotoimistoa varten, jotta saisin järkyttävät mätkyt soviteltua maksusuunnitelmaksi....huoh! Toivottavasti saan paperin kirjoitettua kirjastossa ja vielä tulostettuakin, se selvinnee sitten.

Lauantai-iltakaan ei ole sen villimpi. Tässä taas istun olkkarissa läppäri sylissä ja päivittelen blogia ja odottelen jotain hyvää ohjelmaa tv:stä alkavaksi. Tuli heitettyä pienehkö juoksulenkki heti töiden jälkeen ja pääsin kosketuksiin villieläintenkin kanssa. "Törmäsin" hirvilaumaan tänään juostessani, olin menossa pientä kävelytietä jalkapallokentän laitaa pitkin kun huomasin tummia hahmoja keskellä kenttään. tajuttuani käännyin ja kiersin takaisin ja jatkoin matkaa autotietä pitkin turvallisen etäältä. Ei kannata todellakaan mennä turhan lähelle, koska hirvikin voi ja hyökkääkin jos se kokee olevansa uhattu. Minä olisin jäänyt jalkoihin tai saanut sarvesta todennäköisesti heti, koska siellä oli myös vasoja. Ja nyt kun mainitsin hirvet, täytyy myös mainita kojootti jonka näin yksi aamu työmatkalla. Olin menossa töihin noin 7.30 kun tien poikki meni yskinäinen kojootti. Pysähdyin odottomaan, että se menisi sinne minne olikin menossa eikä kiinnittäisi huomiota minuun, mutta se tosin oli noin 100 metrin päässä. Se näytti todella paljon sudelta ja oli tosi iso, mutta harvoin sudet kulkevat yksin ja ihan niin lähellä kaupungin keskustaa. Vaikka tosin niitäkin tarinoita on! Juurikin sillä samalla kohtaa, sen yhden hotellin "takana" olivat työkaverit muutama vuosi sitten nähneet puuman, hui! Ja se samainen puuma oli tappanut yhden koirankin aivan keskustan lähellä, täällä on luonto tosiaan lähellä ihmistä.
 
Akku loppuu ja silmät väsyy, aika taas lopetella tältä erää :) Mutta ihan vain todetakseni olisi kyllä helpompaa jos osaisi kirjoittaa kaikilla kymmenellä sormella :D Joopa joo, ei minulla sen kummempia tarinoita ole tälle erää...lupaan ensi viikolla lisätä paljon kuvia ja kertoa taas toinen toistaan jännitävämpiä kuulumisia!! Sitä sitten odotellessa, terveiset taas lukijoille! :)

 

Dear (canadian) Diary

Keskiviikko 8.11

Hei taas toverit! Tänään eletään keskiviikkoa ja minun viikon vapaapäivääni. Eilen täällä satoi iltapäivästä alkaen myöhään yöhön ja tuntui kuin olisi takasin suomessa..synkkä syysilta ja vettä tuli kuin aisaa. Illan piristyksenä minä lähdin tapaamaan ystäviäni Banff:n. Olen ihastunut siihen kaupunkiin!! Se on asukasmäärältään pienempi ( n.7000-8000 asukasta ), mutta vähintään yhtä vilkas. Jokatapauksessa lähdin kotoa kahdeksan jälkeen ja sain työkaveriltani kyydin. Lähdimme ulos, neljä tyttöä japanista ja minä. Pakko myöntää, että en muista niiden kahden tytön nimeä ( tapasin heidät ekaa kertaa ). Mutta ihania ihmisiä, oikein ystävällisiä ja tosi iloisia, kai kaikki japanilaiset ovat? Sellaisen vaikutelman heistä saa. Ja kyllä muuten tykkäävät juoda ja juhlia:D Meillä oli oikein hauskaa! Kaupungista löytyy paljon baareja ja useampikin yökerho. Oli kylläkin vähän hiljaisempaa, koska oli tiistai-ilta, mutta ensi keralla kun lähden banff:n juhlimaan teen sen viikonloppuna. Ja tytöt tulevat seuraavan kerran tänne Canmoreen juhlimaan. Taksimatka kustansi 40 dollaria takaisin, joten jos yksin menee on se aika hinnakas. Tänään nukutti aamulla pitkään, mutta ei ollut onneksi krapulaa! Harmi kun ei ole kunnon kameraa niin ei tullut otettua valokuvia :/ mutta ensi keralla lupaan ottaa niitä ja julkaista blogissa :D

Kävimme maanantai-iltana kolmen työkaverini kanssa syömässä ulkona. Se oli aika uusi brasilialainen ravintola, tosi siisti ja kiva paikka. Lihansyöjien unelma. Siellä haettiin kaikki lisukkeet salaatit, riisit, pataruoat ja leivät noutopöydästä ja sitten lihaa tuotiin pöytään vartaassa jatkuvalla syötöllä, että sai valita mitä ottaa ja syödä niin paljon kuin haluaa 37 dollarin hintaan. Liha vaihtoehtoja oli varmaan 50 erilaista, sinne pitää ehdottomasti mennä sitten kun äiti ja iskä tulee tänne!!! Palvelu oli tosi ystävällistä ja tuttavallista, mutta oli todella outoa kun tarjoilija suuttui lopuksi meille, koska emme antaneen hänen mielestää tarpeeksi tippiä...se oli todella omituinen tilanne ja hän käyttäytyi todella tylysti. Täällä on yleistä antaa tippiä noin 15% laskun summasta, mutta se ei ole pakollista ja ei todellakaan oikeuta tuollaiseen käytökseen asiakkaiden edessä!! Olin järkyttynyt! Noh ainakin tietää missä paikoissa tippiä on "välttämätön" antaa juuri se 15% tai hänen mukaan mielellään jopa enemmän. Me emme töissä edes saa ottaa tippiä vastaan vaan se on annettava hyväntekeväisyyteen. Jokatauksessa tarjoilijasta huolimatta ruoka oli hyvää ja paikka mukava ( vaikka söin vain kasvisruokia noutopöydästä )

Pakko hankkia se paikallinen liittymä! Olen viimeistään maanantaina menossa sen hankkimaan vihdoin ja viimein, niin saa tavoitettua kaverit maksamatta siitä omaisuuksia. Ja olen siitä oikein iloinen, että olen saanut muutamia oikein mukavia kavereita ja päässyt "sisään" työporukkaan!!! Ainoa mikä kalvaa välillä sisintä on kova ikävä Siriä ja Salmaa :'( Se on vaan katsottava tulevaisuuteen ja odotettava, että se kevät tulisi pian! Ja totuus on se, että johtuen vesivahingosta olen joutunut lähettämään kaikki "ylimääräiset" rahat suomeen, jotta saan laskut hoidettua niin ei tuota rahaakaan olisi tällähetkellä edes maksaa koirien lentoja... Odottelen parhaillani vakuutuksesta korvauksia menetetystä vuokrasta. Onneksi minulla on ihana perhe, sukulaiset ja ystävät ketkä voivat hoitaa koiriani. Ja kiitos Merille kun hankki ne upeat uudet valjaat salmalle :) Kyllä sopii upeat valjaat minun ihanalle murulle!!!<3

Perjantaina on taas palkkapäivä ja pitää lähettää rahaa suomeen. Ja yrittää saada sitä vähän säästettyäkin! Ruoka vaan on niin pirun kallista täällä!!!!!! Olen kuitenkin jo sopinut yhden työkaverini Kalenan kanssa, että teemme päiväreissun Calgaryyn, jeee! Muutaman viikon päästä lauantaina tai sunnuntaina. Kalena on oikein mukava tyttö, hän on alkuperäiskansaa eli ns. intiaanikansaa. Tosin täällä ei saa käyttää intiaani sanaa se on rasistinen, heitä voi kutsua native henkilöiksi. Tämän sain tietää toiselta työkaverilta ennenkuin menin möläyttelemään mitään typerää :D Hän asuu mitä ilmeisemmin intiaanireservaatissa perheensä kanssa. Hän on samanikäinen ja tulemme juttuun tosi hyvin! Hassua on se, että hänen siskonsa ja serkkunsakin ovat töissä meillä. Mukavia ihmisiä kaikki :) Anyway aion käydä shoppailemassa ruokatarpeitakin varastoon walmartissa, siellä on sata kertaa halvempaa! Niinkuin Calgaryssa noin yleensä. Odotan tuota reissua innolla!

Tässä istuskelen olohuoneessa ja katselen samalla telkkua, kohta alkaa himym!!! Ihanaa! Mutta on pakko laittaa kone kiinni ennenkuin loppuu akku ja laittaa jotain syötävää. Palan taas asiaan kun on jotain mistä kirjoittaa! Arki jatkukoon huomenna, terkkuja!

Canada

Aika työn ja muuton välissä

Lento Canadaan oli 21 päivä syyskuuta. Kuinka kauan sitä olin odottanutkaan! Kaikenkaikkiaan aikaa työpaikkailmoituksen löytämisestä itse lentolipun ostoon meni noin puoli vuotta, huh! Kuinka monta epätoivon hetkeäkin tuli koettua sinä aikana, toistaiseksi voin sanoa, että onneksi maltoin odottaa! Vaikka taloudellisesti koko kesän mittainen loma (työttömyys) ei ollut kannattavaa oli se todellakin mukavaa ja harvinaista aikaa :)
Ja näin jälkeenpäin ajateltuna se valmisti minua todella hyvin henkisesti tähän kaikkeen tulevaan. Olin odottanut tätä niin pitkään, että sopeutuminen oli siksi helpompaa. Niin sen ainakin itse koen.

Reissuun!

Torstaina lähdettiin Jyväskylästä iskän autolla, saattueeseen kuului iskän lisäksi Iina ja Meri, kiitos seurasta ja kyydistä! Kiitos myös Hannalle ja Raulille yösijasta helsingissä ja mukavasta viimeisestä illasta edellä mainituille sekä Sharitille, Laurille ja Hannelle!

Lento kesti välilaskun kanssa 18h25min. ja kyllä se tuntuikin niin pitkältä, mutta onneksi matka sujui ilman mitään ongelmia. Ensimmäinen lentoni ikinä eurooppaa kauemmas. Kun lentokone aamulla 8 aikaan nousi helsinki-vantaan lentoasemalta tuli ensimmäiset kyyneleet...nyt se vihdoin tapahtuu(jos ei siis lasketa niitä kyyneleitä mitä hyvästellessä tuli vuodatettua). Yhtä aikaa haikeaa ja todella jännittävää! Lento oli perillä paikallista aikaa kello 17.30. Passintarkastuksen jälkeen menin suoraan monen muun tapaan jonottamaan maahanmuutto-osastolle, jotta voisin hakea työlupaani. Jono meni sutjakkaasti ja sain luvankin muutamassa minuutissa 150 dollaria vastaan. Nappasin laukut ja lähdin lentoaseman aulaan, jossa pomoni Gerald jo odottikin nimikyltin kanssa :)

Automatka Calgaryn lentokentältä kesti noin tunnin. Olin ollut lähes koko vuorokauden hereillä ja siis ihan poikki kun pääsin vihdoin autoon istumaan. Gerald vaikutti oikein mukavalta, kuten olin jo työhaastattelussakin todennut! Saavuimme Canmoreen joskus ennen yhdeksää ja Debbie olikin ovella vastassa. Hän oli oikein ystävällinen ja kyseli vointiani. Olin niin väsynyt matkaamisesta, että painuin suihkun kautta nukkumaan.

Ensimmäiset päivät

Heräsin yllättävän pirteänä lauantaina aamu yhdeksältä, nukuttuani noin 12 tuntia. Valmistauduin ja sitten lähdimme Geraldin kanssa naapurikaupunkiin Banff:n aamupalalle. Hän halusi esitellä toisen kahvilansa, jonka jälkeen palasimme takaisin Canmoreen ja kävimme tutustumassa tulevaan työpaikkaani Canmoren Tim Horton's:n. Hyvä ensivaikutelma, lieventää jännitystä! Vaikka totta puhuen en jännittänyt kovinkaan, mikä on aika hassua miettien kuinka suuresta elämänmuutoksesta on kyse, mutta toisaalta liittyen taas siihen pitkään odotukseen, joka antoi aikaa totutella ajatukseen.

Seuraavat päivät saisin olla ja tutustua ympäristöön, tiistaina alkoivat vasta työt. Viikonloppu meni leffoja ja tv:tä katsellessa sekä ulkoillessa. Ruokakaupassa tuli käytyä myös ja siellä se todellinen järkytys sitten tuli, MITEN KALLISTA RUOKAA! Yhtä kallista kuin suomessa, jotkin tuotteet jopa kalliimpia! Mitä? Eikö täällä pitänyt olla edullista? Elintarvikkeet ja päivittäistavaratuotteet ovat siis samaa hintaluokkaa kuin suomessa ja kappaleittain ostettuna se tuntuu vieläkin kalliimmalta, koska niinkuin tiedätte kaikki on Amerikassa suurempaa, niin ovat myös pakkausten koot!  Niin ja sitten vielä sen hinnan päälle mikä näkyy hyllyn reunassa lisätään arvonlisävero joka on korkeintaan 5%.

Ulkoilin Walsh:n perheen koirien kanssa ja tutustuin lähimaastoon. Pysyttelin oman turvallisuusteni vuoksi kaupungin kävelyteillä, ilman minkäänlaista kokemusta en uskaltautunut metsään karhujen ja muiden villieläimien joukkoon.

Arki alkaa

Ensimmäisenä maanantaina piti hankkia sosiaalinumero, joka oikeuttaa sosiaaliturvaan ja joka on välttämätön työssäkäyvälle. Jokaisella on oltava se ja se toimii sairasvakuutuksena. Sosiaalinumerolla lääkärikäynnit ja hammaslääkäri ovat ilmaisia, ei hassumpaa. Tosin sairasvakuutus maksetaan verojen yhteydessä. Sitten selvisivät asuntoasiatkin, Gerald oli löytänyt minulle vuokrahuoneen yhden tuttunsa vuokraamasta talosta. Minulle ei tiettävästi ollut mitään käsitystä saatavuudesta/hintatasosta, joten luotin paikalliseen tietämykseen ehdottomasti enemmän. Enempiä miettimättä otin huoneen vuokralle lokakuusta alkaen. Huone kustantaa 800dollaria kuukaudessa (helvetisti) eli tänä päivänä noin 622€. Vietin siis vielä sen 9 päivää Walsh:lla ja töiden lomassa arki sujui samaan malliin, ulkoilua, tv:tä ja leffoja. Debbien kanssa katsottiin voice of U.S.A ja talent U.S.A:ta.

Kävimme lokakuun ensimmäisenä päivänä patikoimassa vuorilla, jotka sijaitsevat Banff:n luonnonpuistossa noin tunnin ajomatkan päässä Canmoresta länteen. Matkassa olivat Gerald, Debbie, Rino ja Yuna. Jälkimmäiset kaksi ovat japanilaisia tyttöjä, jotka työskentelevät Gerald:n Banffissa sijaitsevassa kahvilassa. Patikointi ei ollut fyysisesti kovin raskas tai vaatinut kokemusta, mutta hyvin korvaa päivän urheilusuorituksen. Maisemat olivat mielettömän kauniit ja vesi vuoristossa on aivan kirkasta, korkealta katsottuna kuin turkoosia merivettä.

Tim Horton's, minun työpaikkani

Työt alkoivat tosi mukavasti! Kielen kanssa ei ollut ongelmia, eikä oikeastaan tähän päivään mennessä ole ollut. Ymmärrän erittäin hyvin, puhuminen ei ole niin nopeaa vielä ja välillä täytyy oikein miettiä kuinka sanoa mitäkin. Töissä on noin 30 tyyppiä töissä, mikä on paljon paikan kokoon nähden, mutta kumma kyllä töitä riittää meille kaikille. Ja tietenkin se, että kahvila on 24/7 auki vaikuttaa asiaan. Minun työvuorot ovat olleet 8.00-16.30. Ja tulevat todennäköisesti jatkossa olemaankin, mutta se on vain hyvä! Tykkään kun aamut ovat vilkkaampia ja se, että pääsee hyvissä ajoin töistä on mukavaa. Odotan kovasti, että pääsee kaikista töistä jyvälle, jotta saa riittävää vaihtelua työhön.

Pikkuhiljaa nyt kuukauden päivät kohta työskennelleenä alkaa tutustua myös paremmin työkavereihin, mukavia ihmisiä. Yli puolet työkavereista on ulkomaalaisia ja heistä valtaosa on aasialaisia ja heistä taas valtaosa filippiineiltä. On myös Chilestä, saksasta, ranskasta ja englannista. Jos haluaa tutustua työpaikkaani paremmin niin se onnistuu osoitteessa http://www.timhortons.com/ca/en/index.html

Canmore

Minun tämänhetkinen kotikaupunkini, 12000 asukkaan idylli. Suurten vuorten välissä sijaitseva jokien halkoma kaupunki. Luonto on karun kaunista. Täällä todellakin voi tavata karhuja, hirviä, peuroja, susia, kojootteja, erilaisia lintuja sekä hiukan harvinaisemmin tavattavia puumia. Kaupunkialueella ainoat eläimet joita yleensä tapaa ovat villikanit ja niitä on paljon! Koirissa on kyllä pitelemistä!

Hintatasoltaan Canmore on hiukan korkeampi kuin suuret kaupungit. Palveluiden monipuolisuuden takaamiseksi tuotteiden hinnat joudutaan pitämään korkeampina, koska myynnit eivät ole suuria on kate saatava toisella tapaa. Pieneen kaupunkiin mahtuu paljon, on kirjasto, koulut, lukio, rautakauppa, ruokakauppoja, alkoholimyymälöitä, kauneushoitoloita/kampaamoja, kuntosaleja, ravintoloita (jopa yli 50) sekä hotelleja. Turismi on vilkkaimmillaan kesäaikana. Talvella on myös talviurheilun ystäviä. Paljon on vielä kokematta ja näkemättä tätä pientä, mutta vilkkaan tuntuista kaupunkia. Jatkossa on lisää tarinoita kerrottavana. Lisää faktaa saapi lukea esim. osoitteista  http://www.canmorealberta.com/ tai http://en.wikipedia.org/wiki/Canmore,_Alberta

Tähän hetkeen on tultu..

Arki alkaa pikkuhiljaa vasta muotoutumaan ja sitä myöten osaa kertoa tuntemuksiaan ja fiiliksiään "uudesta elämästä". Ja taas on muutosta luvassa kun muutan kuun vaihteessa uuteen huoneeseen, omakotitaloon jossa asuu työpaikalta tuttu aviopari. Näin asioiden realisoituessa tuli huomattua, että tuo vuokra on turhan tyyris minun palkkapussille. Seuraava koti on toivottavasti se missä Sirin ja Salman kanssa sitten viihdyn pidempään. Hinta tippuu rapiat 200dollaria kuukaudelta. Tämä raha tulee olemaan tarpeen, jotta voin hoitaa laskut myös suomen päässä sekä elättää minun pikku "perheeni" elon täällä.

Odottovan aika on pitkä ja se tuntuu vielä erityisen vaikealta, koska ennen en koskaan ole ollut näin pitkään ilman tämän ihmisen parhaita kavereita eli Siriä ja Salmaa. Jos voi mainita kaksi asiaa mitä tällä hetkellä ikävöi kaikkein eniten (tässä vaiheessa oikeastaan ollenkaan)! Ja suuri kiitos Heidille kun suostuit hoitamaan muruja väliaikaisesti ja kiitos niistä kuvista joita jaat minulle helpottaaksesi minun ikävää<3 Tietenkin sitä antaa helpommin itsensä tuntea kovaa ikävää, koska tiedän sen helpottavan kohta kun saan koirat tänne.Koti-suomea sen sijaan tai ihmisiä (niistä puhumattakaan) ei halua antaa itsensä ikävöidä liikaa, että se ei vaikuta onnellisuuteen täällä. Jos liikaa kaipaa jonnekin tai ikävöi ei pysty elämään täysin rinnoin.

Ja jos kiitoksia aletaan jakamaan niitä riittää jaettavaksi loputtomiin ja kaikille...perhe ja lähisukulaiset ovat olleet isona tukena ja kovana tsemppinä viime kuukausien ajan sekä ennen lähtöä, että kaikinpuolin kanadaan muuton jälkeen. Varsinkin tuesta ja avusta jota olen saanut Sirin kovan eroahdistuksen aiheuttamien ongelmien vuoksi. Ja se sen taakan ja stressin jakamisesta, jonka kuokkalan asunnon vesivahinko on aiheuttanut. Isoin kiitos äiti ja iskä! Tietenkin iso kiitos muillekin läheisille sekä ystäville<3 Niin se elämä vaan löytää uuden suunnan aina jokaisesta kolhusta! Nyt elän innolla vaan uutta elämää täällä ja toivon ennenkaikkea, että viihtyisin niinkuin tähän asti olen viihtynyt. Täytyy hetki taas mennä eteenpäin, jotta on uusia kokemuksia kerrottavana :)

Blogin sain vihdoin alkuun...olinhan niin muutamille jo luvannut, tosin idea oli oma. Tänään siis eletään tiistaita (16.10) ja kello lähenee yhdeksää illalla. Täytyy tältä erää lopetella, jotta pääsen katsomaan vuokraamaani elokuvaa! Täältä saa vuokrattua elokuvia ruokakaupan aulassa olevasta automaatista 1,5dollarin hintaan, halpojakin juttuja täältä löytyy! Niin ja aamulla vähän yli kuus herättää kello, parempi saada itsensä ajoissa nukkumaan ;)

Heippa taas! Palataan hetkeksi vielä ajassa taaksepäin :)

Tänään eletään keskiviikko iltaa ja kello on vähän yli kahdeksan. Tulin juuri äsken juoksulenkiltä ja suihkun jälkeen istun nyt läppäri sylissä sängyllä. Soitin tänään tulevalle vuokraisännälle ja sovimme, että käyn katsastamassa huoneen perjantaina töiden jälkeen! Tänään oli töissä vähän hiljaisempaa..on nyt virallisesti turistikausi ohi ja talvea kohden aina rauhoittuu koko kaupunki. No siinä tämänpäivän kuulumiset :)

Mitä menneeseen tulee, täytyy kertoa muutama juttu! Viime lauantaina töissä sattui pieni haaveri, nimittäin kahvipannu meni rikki ja juuri keitetty täysi pannullinen kahvia lensi suoraan minun jaloille. Aluksi ei tuntunut pahalle, mutta vähitellen tuntui varpaissa poltetta..auts! Haluan havainnollistaa tapahtunutta valokuvalla, ei heikkohermoisille :D

Tämä on siis viime lauantailta:

Nyt vammat ovat jo paranemaan päin, eikä kenkä hierrä enää yhtään niin paljoa!

On tullut menneinä viikkoina katseltua leffoja joista muutaman haluan mainita. Kaksi elokuvaa erottuivat edukseen joukosta. Ekana "The big year", ketoi lintubongareiden elämästä, oikein hyvä draama, tykkäsin kovasti. Ehkä tälle joukolle astetta vakavammissa rooleissa Jack Black, Owen Wilson ja Steve Martin. Suosittelen lämpimästi! Toinen elokuva josta pidin oli "The help",suomennettu "Piiat". Kestosuosikki Emma Stone näyttelee koskettavassa draamassa joka sijoittuu 60-luvulle.

Tältä illalta saa kirjoitukset jo riittää ja aion jatkaa kirjan parissa (kiitos äitille niistä pokkareista:). Näin urheilun jälkeen täytyi taas turvautua siihen tuttuun palautusjuomaan ;) Tsau!

Töiden lisäksi pakko hankkia muutakin elämää!

Morjensta pöytään! Viikonloppu meni kivoissa merkeissä, tuli ulkoiltua ensimmäistä kertaa vähän ;) Canmoren yöelämä on kuin pienellä paikkakunnalla suomessa, hyvin toisluokkaista :D Sellaisesta metropolista kuin Jyväskylästä lähteneenä on tottunut tiettyyn tasokkuuteen! Heh! Noh, kaikki vain on erilaista ja "vähän" pienempää tällä kylällä. Ilmeisesti 2 mainitsemisen arvoista paikkaa täältä löytyy ja molemmissa on tarjolla live-musiikkia ja muuta pubimaista :) Kävin lauantai-iltana yhden työkaverin kanssa muutamilla ja oli meno kuin Saarijärven paikallisessa! Nuoria kylläkin oli paljon liikenteessä ja kyllä niitä on tässäkin kaupungissa!

Muuttoa (ja seuraavaa palkkapäivää) odotellessa pohdiskelen vaihtoehtoja mistä hankkisin kodintarpeita, kuten vuodevaatteita ja pyyhkeitä. Mieli tekisi lähteä Calgaryyn ja samalla reissulla ikealle, mutta millä? Ja kannattaako sen vuoksi vuokrata autoa ja uskaltaako lähteä yksin!!!! Täytyy vielä töissä kysellä onko kukaan koskaan menossa sinne suuntaan..

Arjen tasaantuessa alkaa olla vapaa-aika toisinaan tylsää ja kun ei ole edes sitä tv:tä! Onneksi olkoon minulle, että seuraavassa kodissa on sellainen! Ja arvatenkin elämä ei ole samanlaista, koska koiratkaan ei tule vielä noin 5 kuukauteen ;( Suunnitelmat muuttuu ja siihen täytyy sopeutua..ei passaa vaipua masennukseen. "Tarjous" saatiin vihdoin rahtikuljetuksesta koirille, joka oli sen pyöreät 2500€. Joo ei näillä hinnoilla!! Täytyy nyt siis odotella kevääseen kunnes vanhemmat tulevat kyläilemään ja tuovat koirat matkassa. No otetaan tämä vastaan eräänlaisena henkisenkasvun paikkana "kun asiat menevät juuri niinkun niiden ei pitäisi niin opi elämään sen kanssa".

Leffoja on taas tuijoteltu kun dvd:t on kaikki katsottu. Täytyykin käydä tässä viikolla pyörähtämässä kirjastossa lainaamassa jotain ohjelmia/tv-sarjoja, yksinäisen ihmisen paras(korvike)ystävä voi olla myös tv :) Kannattaa katsoa myös tälläiset elokuvat kuin "Moonrise Kingdom", "21 Jumpstreet" ja "The best Marigold hotel". Kaikki lukeutuu komedia genreen ja on kovin erilaisia kaikki, mutta viihdyttäviä. Niin ja mitä tulee sitten luksusluokan vapaa-ajan viettoon niin helmikuussa on jotain odotettavaa! Ostin nimittäin MUSE:n keikalle Calgary areenalle. Jee!!!

Ensi kuussa alkaa sitten kuntosalilla käyminen. Täytyy vain odottaa seuraavaa palkkaa, jotta saan vuoden jäsenyyden maksettua. Kuulin, että se on jossakin 150 dollarin hujakoilla, että suorastaan edullista! Tosin siellä ei ole mitään ohjattua ryhmäliikuntaa, joten sen on syytä ollakin edullista. Ensi keväänä aion hankkia kahvakuulat jne. niin pääsee taas puistoon urheilemaan itsenäisesti. Tietenkin aion patistella työkavereita (ja silloin jo toivottavasti muitakin kavereita) mukaan.

Vapaapäivä!

Maanantai 22. päivä lokakuuta. Canmoreen näyttäisi talvi tulevan hyvissä ajoin! Lunta tullut jo toisen kerran tänä syksynä, ekalla kerralla sitä tuli vain vähän ja se sulikin vuorokaudessa. Toistamiseen kun lunta tuli, sitä tulikin ihan kivasti, mutta ei tätä ihan talveksikaan voi vielä kutsua :)

Tänään lenkki sai taittua ihan kävellen ja huomenna työviikon alun myötä saa olla taas enemmän energiaa juoksuharjoituksille! Olen jo kovasti suunnitellut juosta itsenäisesti puolimaratonin ensi keväänä ja nyt kun se on sanottu se on tehtävä! Apua! Puhuin asiasta töissä niin yksi työkaverini kysyi pääsisikö hän mukaan ja sehän on enemmän kuin mukavaa saada lenkkikaveri! Täytyy vaan raahata Aileen mukaan juoksuharjotuksiin, että päästään molemmat sitten tavoitteeseen :)

Lenkillä tutustuin lähimetsen asukkeihin, ja tämä kaveri näytti siltä kuvan ottohetkellä, että se tulee syliin! Rehellisesti sanottuna jännitti aika paljon, että se tulee ja puree :D

Kun alkaa kirjoittamisen inspiraatio illan hämärtyessä hiipumaan annetaan kuvien kertoa tarinaa! Tässä muutamamia kuvia viime päiviltä:

  Aamunkoi

Tuttu lenkkipolku

 Silminkantamattomiin ratakiskoja

Lenkillä

Jälleen uusi työviikko pyörähti käyntiin

Tänään (tiistai 23.10) töissä näin pitkästä aikaa Walshin herrasväkeä ja sovimme Debbien kanssa, että menemme leffaan torstaina, kuinka mukavaa! Canmoresta ei löydy leffateatteria, joten matkaamme naapurikaupunkiin Banff:n. On siinä kyllä mukavia ihmisiä, he lupasivat myös ilmoittaa koska ovat menossa Calgaryyn, että minäkin pääsisin mukaan :)Tänään myös tapasin varsinaisesti ensimmäistä kertaa tulevista kämppiksistäni Kellyn ja ehdimme jutella ja tehdä ensituttavuutta ennen minun muuttoani. Niin hän kuin hänen miehensä Niel vaikuttavat mukavilta, kuten se yksi kolmaskin kämppis kenet luulen nähneeni töissä, mutta en ole työskennellyt hänen kanssaan, joten en yhsdistä nimiä kasvoihin...siis jos hän nyt on kyseinen henkilö :D

Tänään jaksoin puoliksi itseni pakottamana taas juoksulenkille. Muutama pakkasaste ei menoa haittaa, eikä lumi ole juuri teitä liukastuttanut, mutta ilmojen kylmetessä täytyy juokeminen siirtää juoksumatolle! Tässä kohtapuoleen valmistaudun lähtemään kahden työkaverini kanssa oluelle. On todella ystävällistä kutsua minutkin mukaan vaikka ovatkin tottuneet käymään poikien kesken :) Meitä kuitenkin yhdistää se, että olemme tulleet kaikki kolme kaukaa kotoa ( he saksasta ja englannista). Toinen heistä sanoi tuovansa myös tyttöystävänsä mukaan, koska minun on kuulemma tavattava hänet :)

Niin ja sitten vielä viimeisin kuva noista palovammoista, jotka ovat jo rupeutuneet ja sanon vielä kertaalleen: näyttää pahalta, mutta eivät ole olleet kipeät!!

Palaan taas asiaan parempien tarinoiden kanssa loppuviikosta, moikkamoi!

  

HAPPY HALLOWEEN

Heippa taas! Nyt pääsi vierähtämään vähän pidempi aika kun ehdin taas päivittämään blogia. Kaikenlaistahan tässä on ehtinyt tapahtumaan. Kamppeet sain muutettua maanantaina iltapäivällä, niin minullahan oli yksi iso matkalaukku ja yksi pienempi sekä reppu :D Ei ole vielä koskaan muuttaminen ollut näin helppoa!! Maanantai päivä alkoi kuitenkin sillä, että kävimme työkaverini kanssa ( hänen autollaan ) Ikealla ostoksilla. Tarvitsin kaikki vuodevaatteet, tyynyt, peitot jne. sekä lukuvalon. Ja niinkuin tiedetään on Ikea myös täällä halpa ;) Ja oli ihan mukava käydä vähän muuallakin, lähin Ikea siis sijaitsee ihan Calgaryn tuntumassa. Kun siltä reissulta kotiuduttiin sain samalla keikalla tosiaan kaikki tavarat tänne uuteen taloon.

Tämä on aika vaatimaton omakotitalo hiukan kauempana keskustasta kuin edellinen, mutta kyllä tuo laatu ja sijainti maksoi vähän liikaa! Tämä nykyinen huone kustantaa 450dollaria kuukaudelta, ei paha! Mutta on asukkeja yläkerrassa sekä samassa kerroksessa minun kanssani, joten vähän enemmän myös niitä elämisen ääniä, onneksi en ole kovin herkkäuninen. Ainoa mikä sai ainakin eilen vielä puolen yön aikaan pyörimään sängyssä oli tuo meidän kuivausrummun pärinä, voi luoja! Kävin juurikin taas säätämässä sitä ( 3 kerran ) kun se ei kuivaa pyykkejä, rikki koko paska :( Tässä jo pidempään asuneet työkaverini ovat kuulemma valittaneet useaan kertaan vuokranantajalle, että kuivausrumpu pitäisi korjata, mutta eipä ole mitään vielä tapahtunut. Aion käydä tapaamassa häntä heti kun palaa lomaltaan ja vaatimassa, että asialle tehdään jotain. 

Muutama kuva huoneesta

Tv:tä en ole itseasiassa vielä kertaakaan edes avannut, olen jo niin tottunut olemaan ilman ja olen yleensä iltaisin niin väsynyt, että on mukava loikoilla omassa huoneessa kaikessa rauhassa ja vaikka lukea kirjaa. Perjantai-iltana tulisi The voice of, että ehkä silloin on pakko katsoa ekan kerran ;) Muuttoa ennen ja muuton jälkeen on arki ja työt sujuneet samaan malliin. Työkaverit ovat käyneet tutummaksi ja heistä on tulossa kavereita :) Olen myös sopinut ensi tiistaille baari-illan kahden banff:ssa asuvan tytön kanssa ( joista olen maininnut aiemminkin ), pääsee siis näkemään naapuri kaupungin yöelämää! Niitäkin kokemuksia sitten tuonnempana. 

Tänään on viimeinen lokakuuta ja se tarkoittaa Kanadassa, että on halloween! Trick or treat! Muutamia pikkuihmisiä näkyi pelottavissa asuissa tuolla kaduilla kun olin lenkillä. Aikuiset ( ainakin useat ) pitävät Halloween juhlat sitten viikonloppuna. Minulle tämä on kuitenkin vain yksi arki-ilta, koska on noustava aamulla aikaisin töihin. Lumetkin on täältä lähes kadonneet, koska ilma on päivä aikaan melko lämmin ja lunta ei ole satanut lisää juurikaan sen viimekertaisen jälkeen. Talvea saamme siis vielä odotella. 

Nyt täytyy taas laittaa kone hetkeksi pois ja oikoa lihaksia. Ensi viikolla sitten viimeistään taas palailen uutisteni kanssa, heissan! :)